Hyvinvointitalous kaipaa maiden välistä läheistä yhteistyötä kehittyäkseen

Islannin terveysvirasto järjesti toukokuun alussa kolmannen kansainvälisen hyvinvointitalouden foorumin, jossa jaettiin ensi kertaa hyvinvointitalouden palkinto. Palkinto myönnetään tunnustuksena toiminnasta, joka edistää hyvinvointitaloutta ja asettaa hyvinvoinnin talouspolitiikan ytimeen. Tänä vuonna Islannin presidentti Halla Tomasdottir ojensi palkinnon Wellbeing economy governments (WEGo) -verkostolle, ja Suomi otti vastaan palkinnon yhdessä muiden verkoston jäsenmaiden kanssa.  

Skotlanti perusti WEGo-verkosto vuonna 2018 tukemaan hallintojen käytännönläheistä tiedonvaihtoa hyvinvointitaloudesta ja siihen liittyvistä politiikkainnovaatioista. Verkoston jäsenistöön kuuluvat Skotlannin lisäksi Suomi, Islanti, Uusi-Seelanti, Wales ja Kanada.  

Hyvinvointitalouden toimintamallit, kuten kansalliset hyvinvointiprioriteetit tai hyvinvointibudjetointi, koskettavat yhä laajempaa joukkoa maita. THL on toteuttanut kansainvälistä vertailua 10 maan kanssa: Alankomaiden, Irlannin, Italian, Kanadan, Ruotsin, Skotlannin, Uuden-Seelannin, Viron ja Walesin. Uudempina tulokkaina esimerkiksi Norja ja Belgia ovat esimerkkejä maista, joilla on kehitteillä ratkaisuja hyvinvointilähtöiseen politiikkaohjaukseen. WeGon lisäksi maiden väliseen tiedonvaihtoon on useita verkostoja, joita ylläpitävät muun muassa OECD:n WISE-keskus, maailman terveysjärjestö WHO (WHO European Well-being Economy Initiative), kansalaisjärjestö Wellbeing Economy Alliance. Myös EU tukee hyvinvointitaloutta rahoittamalla esimerkiksi laajaa inklusiivisen ja kestävän hyvinvoinnin Horisontti-hankkeiden joukkoa sekä edistämällä hyvinvointitalouden implementointia osana tarttumattomien sairauksien ennaltaehkäisyä (JANCD-hanke).

Laajan toimijajoukon tiedonvaihto mahdollistaa sen, että jatkossa päätöksentekijät yhä useammissa maissa voivat huomioida ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin nykyistä paremmin. Yhteistyön kautta löydetään käytännön työkaluja hyvinvointitavoitteiden viemiseksi osaksi hyvää hallintoa ja tulosjohtamista, rakennetaan kannustimia hyvinvointitaloudelle sekä vahvistetaan demokraattista tavoitteidenasettelua.  

Samalla yhteistyöverkostoissa voidaan rohkaista toisia. Esimerkiksi Tanska on asettanut maailman ensimmäisenä maana veron nautojen ja sikojen metaanipäästöille. Uudistusta on pidetty käytännössä mahdottomana toteuttaa, mutta tällä politiikan alueella voidaan nyt viitata Tanskan-malliin. Skotlannissa puolestaan on annettu yhteisöille mahdollisuus hakea etuajo-oikeutta ostaa vapautuvaa maata kestävän kehityksen edistämiseksi. Näillä aloitteilla on merkitystä muille maille, jotka etsivät ratkaisuja yhteisöjen tukemiseen tai päästöjen vähentämiseen.  

Kansainvälisessä yhteistyössä voidaan saavuttaa edistystä myös sitoumusten ja sopimusten kautta. Ensimmäinen YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteiden kausi on luonut globaalisti valmiuden seurata kestävän kehityksen tilaa ja huomioida kestävyyttä yhä paremmin päätöksenteossa. Kokemusten myötä kestävän kehityksen tavoitteita ja globaalia toimintamallia voidaan kehittää tuleville vuosille niin, että ne yhä paremmin vauhdittavat YK:n jäsenmaita kestävän kehityksen kansallisessa toteutuksessa.  

Hyvinvointitalouden kansainvälisiä vertailukohtia käsitellään THL:n ja Frontline Forumin Helsingissä järjestämässä symposiumissa “Wellbeing economy – The  New Strategic Paradigm For Finland”. Tiistaina 20.5. kuullaan käytännönläheisiä esimerkkejä hyvinvointitalouden harjoittamisesta erilaisin painotuksin Virosta, Walesista, Irlannista, Kanadasta, Alankomaista ja Italiasta. Tervetuloa mukaan kuulemaan muun muassa pitkän aikavälin strategioista, tulevien sukupolvien hyvinvoinnin laista, hyvinvointibudjetoinnista ja kestävyystiedon rakentamisesta sektoritutkimuslaitosten yhteistyönä!

Satu Korhonen
Kehittämispäällikkö,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos